Pankkisääntelyn teoria ja normit: Oikeudellinen näkökulma

Liisa Halme

No 27/1996, Bank of Finland Research Discussion Papers from Bank of Finland

Abstract: Keskustelualoite on ensimmäinen osa laajempaa projektia, jossa arvioidaan pankkilainsäädännön muutostarpeita pankkikriisin kokemusten valossa.Keskustelualoitteessa tarkastellaan Suomen pankkilainsäädännön kehitystä taloustieteessä sääntelyn vaikutuksista esitettyjä näkemyksiä vastaan. Taloustieteen näkemyksistä tarkastellaan sääntelyn ja valvonnan talousteoreettisia perusteita sekä sääntelyn ei-toivottuja seurauksia, joista keskeiseksi nostetaan moraalikato ja siihen liittyvä piittaamaton riskinotto.Lisäksi kuvataan talous- ja oikeustaloustieteen näkemyksiä a) lainsäännöksistä kannustimina saavuttaa lainsäätäjän tavoitteet, b) agentista eli pankista normien noudattajana ja normeihin vaikuttajana sekä c) keinoista lisätä lainsäännösten toivottuja kannustinvaikutuksia. Pankkilainsäädännön päätavoitteet ovat linjassa taloustieteessä esitettyjen näkemysten kanssa.Tavoitteisiin pääsemiseksi valituissa keinoissa sen sijaan ei ole vältytty niiltä haittavaikutuksilta, joiden takia osa taloustieteilijöistä ehdottaa kokonaanluopumista sääntelystä.Lain valmistelussa on nähtävissä varsin vähän arviointia, miten valvojan käyttäytyrrunen vaikuttaa säännösten noudattamiseen. Tämän vuosisadan alun lainsäädännössä tavoitteet ja keinot olivat sopusoinnussa keskenään.Ristiriidassa ne olivat 1970 alusta voimaan tulleessa lainsäädännössä. Toimintaoikeuksia lisättiin ja vastapainona korostettiin vakavaraisuuden tärkeyttä. Vakavaraisuusvaatimuksia kuitenkin alennettiin.Säästöpankkien sallittiin toimia liikepankkimaisesti ilman riittäviä vakavaraisuuspuskureita. 1980-luvun lainvalmistelun keskeisin heikkous oli valmistelun hitaus, perusteluiden kapea-alaisuus, muodollisen yksimielisyyden hakeminen sekä säännöstön poikkearninen kansainvälisistä vaatimuksista.Kanteiden nostamista koskevien määräaikojen lyhentäminen eri aikaan eri pankkiryhmien osalta on myöhemmin ratkaisevasti vaikuttanut eri pankkiryhmien johdon tosiasialliseen taloudelliseen vastuuseen. Pankkien rooli lainvalmistelussa on ollut vahva.Viranomaiset näyttävät hyväksyneen pankkien keskeisen roolin, mistä osoituksena voidaan pitää mm. sitä, että pankit ovat voineet itse laatia ehdotuksia itseään koskeviksi lainsäännöksiksi. Talletussuojan moraalikatoa lisäävien vaikutusten vähentämiseksi on muodollista talletussuojaa olennaisempaa, miten laaja on tosiasiallinen velkojien, jopa omistajien suoja.Mikäli kattavaa tosiasiallista suojaa pidetään välttämättömänä, sen vastapainona tulisi olla tiukentuneet omistajien vastuuta korostavat säännökset. Pankkivalvonnan keskeisenä tehtävänä tulisi olla sen varmistaminen, että vastuu pankkien toiminnoista ja toiminnasta annettavien tietojen luotettavuudesta on pankin johdolla ja omistajilla.

Keywords: Pankkisääntely; pankkivalvonta; moraalikato; rationaalinen agentti (search for similar items in EconPapers)
Date: 1996
References: Add references at CitEc
Citations:

Downloads: (external link)
https://www.econstor.eu/bitstream/10419/211777/1/bof-rdp1996-027.pdf (application/pdf)

Related works:
This item may be available elsewhere in EconPapers: Search for items with the same title.

Export reference: BibTeX RIS (EndNote, ProCite, RefMan) HTML/Text

Persistent link: https://EconPapers.repec.org/RePEc:zbw:bofrdp:rdp1996_027

Access Statistics for this paper

More papers in Bank of Finland Research Discussion Papers from Bank of Finland Contact information at EDIRC.
Bibliographic data for series maintained by ZBW - Leibniz Information Centre for Economics ().